Nyt se sitten alkaa. Nimittäin bloggaus minun osaltani. Olen toki muiden päiväkirjoja lueskellut jo hyvän aikaa, mutta omaa en ole saanut aloitettua sitten millään. En vain ole niitä ihmisiä, jotka pitäisivät päiväkirjaa.
Miksi sitten nyt?

Ensinnäkin, koska minun pitäisi laskea nyt fysiikkaa ja ei voisi vähempää kiinnostaa. Teen siis jotain muuta.

Yksi syy päiväkirjailulle on se, että rakastan kirjoittamista.Taidanpa jossain syvällä sisimmässäni olla vähän runotyttökin. Juuri nyt en vain saa mitään paperille. Runosuonessa on tulppa. Ehkä onnistun tässä kirjoittamaan itseni tyhjiin, jotta riimeillekin olisi tilaa.

Lisäksi minulla on meneillään pikkuinen remontti, niin elämäntavoissa kuin kämpässäkin, ryhtiä ja motivaatiota voisi saada lisää asioiden muistiin merkitsemisestä.Sitä paitsi muuan fysioterapeutti, jolle kävin valittelemassa kipeää niskaani, pyysi pitämään liikuntapäiväkirjaa. Siis ei muuta kuin sellainen pystyyn.

Myös opiskelut, kuuntelemani musiikki, koirani Neiti Natunen, yleiset oivallukset ja löydöt ym. saattavat esiintyä merkinnöissä. Muitakin syitä ehkä on, mutta ei niistä sen enempää, kun en itsekään vielä tiedä mihin suuntaan päiväkirja lähtee muotoutumaan.
Jos lähtee.

Nyt haen lisää kahvia. Kuumana, maidolla.

Sydämellisesti teidän (ketä olettekin),

Saapasjalkakissa